
Problogger kirjoitti taannoin artikkelin eräajoprosessista bloggaamisessa. Tällä hän tarkoitti kaupalliseen bloggaamiseen liittyvän työn osittamista pieniin palasiin jotka sitten yksi toisensa jälkeen kurinalaisesti suoritetaan. Joka päivä.
Probloggerin artikkeli sai minut silloin miettimään meidän tapaamme blogata. Tajusin välittömästi meidän toistavan samaa virhettä kuin Darren ennen kuin hän keksi osittaa työnsä “eräajoprosessiksi”. Ohjelmistosuunnittelijana olen tottunut osittamaan suurehkon ongelman pieniin palasiin jotta koko haasteesta edes saisi jonkinlaisen käsityksen. Miksi ihmeessä en sitä saamaa tehnyt bloggaamisen kanssa jo heti silloin kuin kirjoitin ensimmäisen artikkelini. Ihminen ei toimi kuin kone, ja väitän että etenkään luova ihminen ei toimi kuin kone. Artikkelin, blogin, yhteisön ja jopa liiketoiminnan rakentaminen on loppupeleissä järjestelmällistä ja yksinkertaista puuhaa, mutta silloin kun sellaista luodaan ensimmäisen kerran, on sen oltava luovaa. Eihän kukaan nimittäin ole antamassa tarkkoja speksejä siitä miten koko kuvio tulisi rakentaa. Näin ollen monia asioita täytyy testata käytännössä, ja siitä seuraa luomistyössä tarvittava oppiminen. Kun jokin on lopulta saatu toimimaan hienosti, ja kun sitä kaikkea katsoo taaksepäin, voi sen koko työn jakaa pieniin palasiin joista muodostuu selkeä systemaattinen prosessi. Näin me siis Darren Rowsen herättäminä ymmärsimme tarkastella kaikkea mitä olimme oppineet, ja luoda siitä prosessi jota toistamalla blogin kuin blogin voisi saada kukoistukseen.
Kahvipannu kuumaksi ja prosessin perustuksia pohtimaan
Jostain syystä ihmiset työpaikoilla kammoksuvat sanaa “prosessi”. Miksiköhän? Prosessihan on vain kuvaus tavasta toimia jonkin tavoitteen saavuttamiseksi. Se voi olla myös kuvaus siitä miten organisaatio toimii nyt tai miten sen haluttaisiin toimivan tulevaisuudessa. Ei siis kammoksuta sanaa prosessi, vaan mielletään se työkaluna, aivan kuten kirves, vasara ja jakoavain.
Jos blogin liikenteen kasvu on pysähtynyt tai kääntynyt jopa laskuun, on aika tehdä sille jotakin. Jos blogin yhteisö hiipuu ja kommenttien määrä vähenee, on aika tehdä sille jotakin. Jos tavoitteita on paljon ja työt tuntuvat kaatuvan päälle, on aika selkiyttää tilanne. On aika luoda prosessi bloggaamiselle.
Bloggausprosessin laatiminen lähtee siitä että määritellään blogin tavoitteet. Millaisena haluan nähdä blogini vuonna 2010? Entäpä myöhemmin? Olisiko se maailman suosituin ompelublogi päivittäisten sivulatausten perusteella mitattuna? Maailman hienoimmalla ja käytettävimmällä käyttöliittymällä varustettu kitaran soittamista opettava blogi? +2000 päivittäistä uniikkia lukijaa vuoden 2008 loppuun mennessä? +5000 euroa kuukaudessa generoiva blogi? Suomen parhaiten tuottava blogi euromäärissä mitattuna? Prosessiin valitut taktiikat riippuvat tavoitteista. Samaa prosessia ei ole järkevää soveltaa jokaisen blogin kohdalla vaan jokaista blogia varten on luotava oma prosessinsa.
Kun tavoitteet ovat selvillä, listataan paperille kaikki ne “työkalut”, keinot ja taktiikat joita bloggaaja voi eri tavoitteiden saavuttamiseksi hyödyntää. Mitä kaikkea osaat tehdä? Missä kaikissa sosiaalisissa medioissa toimit? Mitä kaikkia alan foorumeita tunnet jo tähän mennessä? Käytätkö Googlen AdWordsia ja Yahoon vastaavaa blogien markinointiin?
Tavoitteiden ja osaamisten/työvälineiden tuntemisen jälkeen täytyy ymmärtää myös käytettävissä olevan ajan määrä. Tee itsellesi selväksi montako tuntia voit käyttää bloggausprojektiin päivittäin, viikottain tai kuukausittain. Ole realistinen äläkä elättele toiveita siitä että pian voit blogata tuntikausia päivässä. Olemalla epärealistinen ammut omaan nilkkaan. Norsupyssyllä. Tiedän tämän kokemuksesta, sillä ammun edelleen aika ajoin omaan nilkkaani. Ja aina se sattuu
Pohjatöiden jälkeen on aika laatia prosessi
Kun perusasiat ovat tiedossa, on aika luoda itse prosessi. Kuten bloggaamisessa ylipäänsä, tässä vaiheessa tarvitaan luovutta. Yhdistele rohkeasti tuntemistasi elementeistä prosessi jota noudattamalla uskot pääseväsi tavoitteisiin. Älä odota prosessin olevan saman tien täydellinen, vaan inin kutsuttu “first shot”. Kun prosessi on valmis, ala noudattaa sitä joka päivä. Tarkastele prosessia ja käytäntöä viikottain. Onko prosessi liian raskas vai mahtuuko siihen vielä lisää elementtejä? Teetkö prosessissa turhia asioita? Kasvaako liikenne? Rakentuuko yhteisö? On ehdottoman tärkeää tarkastella prosessia viikottain, sillä huonolla prosessilla touhusta ei tule yhtään mitään. Se on kuin ajaisit vanhanaikaisella Posti-Jopolla Ranskan ympäriajoa: rasittavaa ja hidasta värkkäämistä josta lopputuloksena varma häviö ja suunnaton kiukku.
Mainitsin että prosessia pitäisi toistaa joka päivä. Aivan, idea on siis rakentaa päivittäisen työn prosessi, mutta toki jokainen saa laatia sellaisen prosessin minkä itse kokee parhaaksi. Olennaista on löytää systemaattinen ja kurinalainen toimintatapa joka luo kilpailuetua ja johtaa tavoitteiden saavuttamiseen.
Koska en voi kertoa millainen prosessi juuri sinun blogillesi olisi paras, näytän esimerkin prosessista jonka laadimme yhdelle blogeistamme.
1. Kirjoita artikkeli (vaihtoehtoisesti useampi artikkeli jotka ajastettu tulevaisuuteen)
2. Postaa ilmoitus artikkelista Twitteriin
3. Kommentoi 10:ssä blogissa (kirjanmerkeissä kansio jossa maailman 100 suosituinta aiheeseen liittyvää blogia)
4. Digg.Com: Diggaa 10 artikkelia, lataa itse 5 artikkelia ja lisää 20 uutta kaveria
5. StumbleUpon: Promotoi 10 artikkelia, lataa itse 5 ja lisää 10 kaveria (jos raja ei ole täyttynyt)
6. Del.Icio.Us: Promotoi 5 artikkelia, lisää 10 kaveria
7. YouTube: Kommentoi 5 videoa, lisää 10 kaveria
8. Facebook: Lähetä 1 viesti, lisää 10 ystävää (Facebookin käyttäjät eivät pidä jos viestejä tulee paljon)
9. MySpace: Lähetä 1 viesti, lisää 50 ystävää (MySpacessa ystävien kerääminen on rock!)
10. MyBlogLog: Lisää 20 ystävää, vastaa kommentteihin
11. BlogCatalog: Lisää 20 ystävää, vastaa kommentteihin
12. FriendFeed: Reksiteröidy lukijaksi 5-10 syötteeseen
13. Vastaa oman blogi kommentteihin
14. Lue sähköpostit ja vastaa blogiin liittyviin viesteihin
Näyttääkö raskaalta? Pidetään mielessä että tällä tavalla rakennetaan kaupallista blogia. Se on työtä ja tavoitteena on ansaita rahaa. Ei se aina pelkkää hupia ole, vaan mukaan mahtuu paljon “liukuhihnatyötä”. Lisäksi on huomattava että päivittäisessä prosessissa ei ole mukana niin kutsuttuja “sessiopäiviä” jolloin iskemme kilpailun pystyyn, kuten esimerkiksi:
Se joka kerää eniten MySpace-kavereita seuraavan 5 tunnin aikana voittaa sixpackin!
Yllä kuvattu prosessi ei myöskään ole täydellinen, eli sitäkin tarkastellaan koko ajan ja sitä pyritään kehittämään. Siinä on jo nyt muutamia puutteita. Lisäksi prosessia noudattavat henkilöt eivät sitä joka päivä ole kyenneet “tahkoamaan”, mutta ei se mitään. Me olemme ihmisiä eikä elämän jokaista päivää voi ennustaa. Asioita tapahtuu ja tilanteet vaihtuvat. Olennaista on kuitenkin se että me tiedostamme prosessin jota meidän tulee pyrkiä noudattamaan mahdollisimman orjallisesti jotta saavutamme tavoitteemme.
Tärkeintä ei ole voittaminen, vaan ehdoton voittaminen.
Suosio: 80% [?]
Tilaaa kommentit RSS-lukijaasi tai paluuviittaa omassa blogissasi



(4 ääntä, keskiarvo: 4.5 / 5)

Varmaan myös tämän blogimerkinnän aikana on juotu kahvia kun niin innokkaasti mainostit?