5 kommenttia

gravatar
Jussi sanoi,
June 15, 2008 @2:18 pm  

Erittäin hyvä kirjoitus, johon täytyy kommentoida.
Kaksi viimeisintä yritystä, joissa olen ollut ovat aloittaneet yhden miehen nyrkkipajoina ja lyhyellä aikajaksolla laajentuneet varteenotettaviksi pk-yrityksiksi.
Johtamiskulttuuriin laajentuminen ei ole kuitenkaan vaikuttanut, jokseenkin kaikki Execution- mallin elementit loistavat poissaolollaan.
Ainoastaan suorituskyky mitataan. Työntekijälle kuuluu tuotannon lisäksi mm. asiakaspalvelu, pakkaus, ohjeistus, puhelinneuvonta, atk-asiat ym. ym. ja kyvykkyytä mitatataan vain sillä, kuinka monta myyntivalmista tuotetta olet päivän aikana kaiken muun tekemisen ohella saanut valmiiksi.
Jotenkin tuntuu, että vanhojen jäärien on hankala ymmärtää sitä, että se mikä toimi yhden miehen yrityksessä 1980-luvulla, ei sovellu enää nykypäivän kymmenien työntekijöiden yritykseen.

gravatar
June 15, 2008 @4:18 pm  

Jussi, eikös tuossa kuitenkin ole kuitenkin hitunen Execution-meininkiä? Tavoitetteena on vaikkapa pakata ja toimittaa 20 tuotetta päivässä. Se on tehtävä, oli mikä oli. Selkeä tavoite, prosessi tiedossa, suoritusta mitataan. Executionissa on nimenomaan tekemisen meininkiä, ihan kuin itse nimikin sanoo.

Olet kuitenkin oikeassa sanoessasi että “se mikä toimi yhden miehen yrityksessä 1980-luvulla, ei sovellu enää nykypäivän kymmenien työntekijöiden yritykseen”. Näin on. Ajat muuttuvat, vaaatimukset muuttuvat, ympäristö muuttuu ja lopulta myös toimintatapojen ja johtamisen on kehityttävä. Itse omaa pientä ryhmäämme johtaessani pidän tärkeänä seuraavia asioita:

1. tavoite on selkeä, konkreettinen ja realistinen
2. jätkillä on tarvittava osaaminen, ja jos ei ole, minä valmennan
3. motivaatiota ja innostusta ei ole koskaan liikaa ja ne eivät synny itsestään
4. edistymistä seurataan jotta tavoitteisiin päästään aikataulussa ja mieluiten vielä nopeammin
5. keskustelu ja palaute on avointa, suoraa ja rakentavaa
6. touhu on kaikille reilua, ketään ei sahata linssiin. palkinto odottaa tavoitteen luona
7. yhteinen tavoitteemme on aina voitto. oli haaste mikä tahansa

Toki on nippu muitankin arvoja ja näkemyksiä joita otamme huomioon, mutta tuossa ehkä ne minun toimintatapani tärkeimmät.

gravatar
Jussi sanoi,
June 15, 2008 @5:33 pm  

Olet Marko aivan oikeassa siinä, että kyllä tuossa suorituksen osalta Executionia on. Jos todella pidät johtaessasi ohjenuorana yllä kirjoittamasi seitsemän kohdan listaa, on varmasti ilo työskennellä alaisenasi.

Tarkoitin lähinnä sitä, että vain suorittavaa työtä arvostetaan. Jos käytät vaikka puolet työpäivästä asiakaspalveluun, ohjeistukseen tms. on heti ihmetyksen aiheena se miksei päivässä ole saatu tämän enempää valmista aikaan.

gravatar
June 16, 2008 @10:22 am  

Jussi, nuo mainitsemani ovat periaatteita jotka olen vuosien aikana oppinut kirjoista, oman johtamiskokemuksen kautta sekä tarkkailemalla esimiehiä ympärilläni. Tiettyjen periaatteiden noudattaminen sujuu minulta hyvin, mutta joidenkin kanssa on ajoittain haasteita. Esiemerkiksi virtuaaliorganisaation motivointi ja valtaisan innostuksen luominen on monesti kompastuskivi. Joudun usein aikapulan vuoksi luottamaan että kaverit uskovat visiooni huolimatta siitä että minusta ei kuulu mitään moneen päivään. Myös toisessa maassa olevien kavereiden valmentaminen on vaikeaa, etenkin jos he eivät puhu samaa kieltä ja välissä oleva tulkki ei jouda olemaan mukana. Heh.. tällainen haaste on ollut projektissa jossa teen töitä muutaman arabin kanssa :)

Minun kanssa voi olla hauskaa tehdä töitä, mutta jotkut ovat koneneet sen myös raskaaksi koska vaadin paljon itseltäni ja niiltä jotka tavoittelevat kanssani jotain päämäärää. Minulla on pitkä lista omia puutteita ja heikkouksia, joten onkin tärkeää tuntea itsensä, olla sinut itsensä kanssa ja pyrkiä kehittämään niitä puutteita. Työmaata riittää..

Joo, ymmärrän mitä tarkoitat loppukommentillasi. Olen tehnyt itsekin töitä start-up firmassa ja niissä tosiaan suorittavaa työtä arvostetaan. Ero korporaatioihin on suuri. Valitettavasti monet esimiehet eivät ymmärrä että tänä päivänä on tärkeää rakentaa myös verkostoa asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa, eikä verkoston rakentaminen suoraan tuota rahaa. Samoin asiakkaan palvelun merkitystä ei välttämättä nähdä koska sekään ei suoraan generoi pelimerkkejä. Toisaalta eikös vanhojen teollisuuspatruunoiden nimenomaan pitäisi tietää että henkilökohtaiset suhteet merkitsevät liiketoiminna paljon? Hehän aikoinaan tekivät kauppaa venäläisten kanssa saunottamalla asiakkaita viikkokausia ennen kuin ostopäätös saatiin aikaan.

Viitteet & Paluuviitteet

Aihetta sivuavat artikkelit

Huomio: Kaikki kommentit tarkastetaan